Torstai 23. marraskuuta.
Nimipäivää viettää Ismo, Yngve, Yngvar

Kristinusko ja muut uskonnot

Mikä on kristinuskon asema suhteessa muihin uskontoihin. Professori Jaakko Elenius (1939-2010) pohti kysymystä Sana-lehden haastattelussa vuonna 2005.

 

------

 

 

Ristin juurella. Herättäjä-juhlat Ylivieska 2004.- Kristinusko ei ole uskonto! En sano, että tämä on jokin tieteellinen tutkimustulos, mutta tämä on ikään kuin meikäläisen väite.

 

Istumme professori, päätoimittaja Jaakko Eleniuksen kanssa ravintola "Antiokiassa". Taustalla soi turkkilainen musiikki. Naapuripöydissä puhutaan vierasta kieltä.

 

Professori Elenius on tullut tunnetuksi valtavasta tietomäärästään, historian tuntemuksestaan ja tavasta hahmottaa suuria kokonaisuuksia.

 

- Kun tuntee vanhempaa ja nykyistäkin elämänmenoa, niin kristinusko ei ole vaihtoehto suurille maailmanuskonnoille, hän sanoo. - Se ei kilpaile niiden kanssa edes samassa sarjassa. Kristinusko on jotakin aivan muuta kuin kaikki siihenastiset.

 

- Tämä asia hämärtyy koko ajan. Sosiologit ja uskontotieteilijät ja kaiken maailman ekumeenikotkin haluavat pystyttää dialogia. Ne hahmottavat, että on olemassa erilaisia uskonnollisia järjestelmiä, poliittisia ideologioita ja uskontoja. Ja sitten ryhdytään väen väkisin näkemään kristinusko yhtenä tällaisena ja hyppyytetään sitä sitten niitä vastaan, milloin marxilaisuutta, milloin buddhalaisuutta ja ties mitä vastaan. Eikä huomata ollenkaan, että kyse ei ole samasta asiasta.

 

- Mutta heti kun taju kristinuskon ainutlaatuisesta luonteesta hämärtyy, niin silloin on vaara mätkähtää uskontojen komeaan riviin viimeisenä, Jaakko Elenius painottaa.

 

 

Ainutlaatuinen armo

 

Jaakko Elenius poimii sanan, joka liittyy moneen. Se on evankeliumi. Sitä lähelle tulee vuorostaan käsite armo.

 

- Suurille uskonnoille on ominaista, että niitä harjoitetaan hampaat irvessä. Yritetään saada jotakin aikaan. On normeja, jotka ulottuvat kauas maallisen elämän, yksityiselämän ja perhe-elämän alueille. Niitä sitten yritetään täyttää ja olla jonkun uskonnon kannattaja tai harjoittaa jotakuta uskontoa. Se on valtava kuorma. Mutta Jeesuksen ajatus oli, että kaikki on jo tehty.

 

- Kristinuskon ainutlaatuisuus on siinä, mitä Hän sanoi ja mitä Hän itse teki ja mikä tuon teon merkitys on ihmiskunnalle. Siis kuolema toisten takia, syntien sovitus.

 

Elenius ryhtyy pohtimaan alkukirkon tilannetta.

 

- Käsittämätöntä aikansa uskontojen ympäristössä oli alkukirkon  iloinen varmuus siitä, että kaikki on tehty. Ja se on hullutusta tänäkin päivänä. Ei mahdu järkeen. Paavali sanoikin, että juutalaisille se on pahennus ja kreikkalaisille hullutus. Mutta niin hän asian ymmärsi suurten maailmanselitysten keskellä.

 

- Näky evankeliumista, armosta ja kiitollisuuden perusjuonteesta kumpuaa jo Vanhan Testamentin puolella. Tarkkakorvaiset kuulevat, miten Psalmien kirjoittaja kuvaa, että metsät ja maat, meret ja eläimet ja purot ylistävät; tähdet taivaalla ylistävät ja kiittävät. Tämä tunnelma tulee siitä tajusta, että jotakin aivan ennen kuulumatonta ja aivan radikaalia on tapahtunut ja on siirrytty uuteen.

 

Ilo katosi kuitenkin aika nopeasti Euroopan historiassa ja kääntyi tekemiseksi ja vääntämiseksi.

 

- Siihen vaikuttivat varmaan kansainvaellukset ja monet muut sekasortoiset tilanteet, jolloin poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset rakenteet kaatuivat kirkon päälle. Meni kaikki se vähäinen, joka oli alullaan.

 

 

Kristus riittää

 

- Raamatun alkulehdillä minua on aina eräällä tavalla puhutellut sana "luokaamme ihminen", tuo jylhä alkuhuuto. Siinä ei sanota, että luokaamme kirkko. Eikä sanota, että luokaamme kristitty.

 

- Jumalan alkuperäinen aikomus luoda ihminen ei ole muuttunut miksikään. Ei meistä mitään uskovia pidä tulla eikä mitään kristittyjä, vaan ihmisiä.

 

- Kirkon tehtävänä on seistä sivulla. Kirkon tehtävä on kadota. Se on väline. Luomakunta on luomisen alkuperäinen tarkoitus.

 

- Kirkon rooliksi jää tarjolla pitäminen: tarjolla pitäen elämän sanaa. Ei ikään kuin väkisin syöttää suuhun koko lehti ja kiroilla, kun eivät ota vastaan. Tarjoamisen jälkeen kaikki on salaisuutta. Mutta tarjollapitoa pitää olla.

 

- Ydintoiminnaksi jää lopulta hiljentyminen ja rukous. Jatkuva vetäytyminen ytimen ääreen. Ja se vie äärettömän Kristus-keskeiseen elämään. Hän on kaikki kaikessa. Hänestä pitää puhua. Ja Häneen jatkuvasti viitata: Katso Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin.

 

Ravintolassa soi Vähä-Aasian musiikki. Muistan, mitä Taisto Törnin kirja "Kristus riittää" on merkinnyt nuorelle Jaakko Eleniukselle. Ja yhä merkitsee.

 

- Kristus riittää - siinä on kaikki, professori Jaakko Elenius sanoo hiljaa.

 

Teksti ja kuva: Thorleif Johansson



Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin